Back to Front Page

26.03.2013 Babylonia vastaan

Eilen kirjoitin omasta terveysprojektistani ja se näytti kiinnostavan ihmisiä yllättävän paljon. Yli 500 ihmistä kävi katsomassa ja ilmeisesti aika moni jopa luki tekstin. Jotain jäi kuitenkin sanomatta.

Aivan ensimmäinen laihdutusvihjeeni on “Olet läski, koska et ole oman elämäsi ohjaksissa”. Tähän pätee kuitenkin lyhyiden ohjeiden sääntö: jos asian ilmaisee ytimekkäästi, on helppoa löytää perusteltu esimerkki, joka kumoaa väitteen. Ihmiset ovat ylipainoisia, koska syövät liikaa, liikkuvat vähän eivätkä etenkään kiinnitä asioihin tarpeeksi huomiota. Näitä ovat ne ylipainoiset, jotka eivät edes punnitse itseään. Näiltä osin väittämä on kova totuus. Tähän väittämään toimii kuitenkin lapsikortti. Lapset lihovat 100% naudanlihaa tarjoilevien perheravintoloiden ruuan terveellisyydestä huolimatta.

Syy siihen, miksi ihmiset eivät ole oman elämänsä ohjaksissa on se, että huonoja ja houkuttelevia vaihtoehtoja on tarjolla pilvin pimein. Lisäksi laihduttaminen on tapa myydä ihmedieettejä, naistenlehtiä ja kuntosalikortteja. Hyvä bisnes on sellainen, jonka asiakkaat tulevat takaisin. Hyvät ohjeet ovat ilmaisia. Ei sillä, että koulussa opetettaisiin ihmisen aineenvaihdunnasta yhtään enempää kuin ravintoympyrä, kolmio, kuutio tai mikä se nyt tänä vuonna onkaan.

Todennäköisin syy siihen, etteivät ihmiset ole oman elämänsä ohjaksissa on se, mitä esimerkiksi Mad Cook nimittää Babyloniksi. Länsimaiset elämäntavat aiheuttavat pyöristymistä. Hampurilaisen saa helpommin kuin oikeaa tietoa siitä, millainen ruokavalio on ihmiselle hyväksi. Laihtuakseen pitää olla vähän valtavirtaa vastaan. Valtavirta on tässä tapauksessa niinikään syömään kutsuvien valomainosten kutsu, keskenään ristiriitaiset laihdutusoppaat ja muiden miellyttäminen.

Tärkein asia elämänhallinnan korjaamisessa on se, että ottaa asioista selvää. Tiedätkö, mitä ihan oikeasti on karppaaminen? Siinä ei syödä pelkkää voita ja hiilihydraatteja ei karsita kokonaan pois. Mitähän on paleo? Se on kivikauden ruokavaliota jäljittelevää syömistä, jolla on jopa ihan tutkittuja vaikutuksia ihmisen terveyteen. Keskustelu aiheiden ympärillä on sen verran uskonnollista, että itse tutkimalla muodostuvat parhaat mielipiteet. Ainoa totuus on, että liikaa syömällä ei laihdu. Kannattaa syödä asioita, jotka pitävät nälkää, ja ennen kaikkea tehdä mahdollisimman paljon ruokaa itse.

On iso asia myöntää, ettei hallitse omaa painoaan. Se ei kuitenkaan ole mikään ihme, kun väärää tietoa ja ahnetta liiketoimintaa pyörii ruuan ympärillä niin paljon. Ruokailutottumusten muuttaminen pysyvästi vaatii kuulemma noin kaksi vuotta. Se ei ole kuuri, vaan elämäntapa. Siksi tosiasioiden tunnustaminen on niin tärkeää.

Minulle kaikkein vaikein muutos valtavirtaa vastaan on ollut lounasruoka. Tiedän vanhasta tottumuksesta, että nälkä pysyy poissa syömällä rasvaa ja proteiinia. Lisäksi hiilihydraatit saavat verensokerin nousemaan ja rasvan jämähtämään vartaloon. Kas, perinteinen suomalainen lounasruoka sisältää lähinnä hiilihydraatteja ja rasvaa. Ratkaisu on ollut sinänsä simppeli: Käyn 3–4 kertaa viikossa samassa paikassa syömässä. Viereisessä nimittäin saa itse valita wokkiin sisällön. Nuudeleita tai riisiä saisi, mutta en ota. Kokkikaan ei enää kysy, kun dieetti on jatkunut puolisen vuotta. Saman huoneen työkaverit eivät jaksa ihan samaan tahtiin paikassa ravata, mutta tuleepahan pidettyä keskusteluvälit kunnossa vähän pidempienkin kävelymatkojen päässä istuviin kollegoihin. Onko tämä epätoivoa vai päättäväisyyttä? En tiedä, mutta helppoa se on ihmiselle, joka ei aivan vielä voi luottaa itseensä ruokakysymyksissä.